1.2.2011

Muutoksen suunnat 4/2010 -katsaus

Turun väkiluvun kasvu nopeutunut

Ajanjaksolla 1.1. – 30.9.2010 Turun väestö kasvoi Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston ennakkotietojen mukaan 1 196:lla ja oli syyskuun lopussa 177 283. Jakson väestönmuutoksesta Turussa syntyneiden enemmyyden osuus oli 158, kuntien välisen nettomaassamuuton 531 ja nettomaahanmuuton 507.

Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat syyskuun lopussa 2010 (suluissa muutos 1.1. – 30.9.2010): Helsinki 587 537 (+4 187), Espoo 246 786 (+2 456), Tampere 212 852 (+1 345), Vantaa 199 513 (+1 877) ja Oulu 141 001 (+1 868).

Työttömyyden kasvu tasaantunut

Turun työttömyysaste oli vuoden 2010 syyskuussa 12,2 % (12,0 % syyskuussa 2009). Syyskuun lopussa 2010 työttömien määrä oli Turussa 10 797, joka oli 257 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 6 391 ja naisia 4 406.

Työttömyys jakaantui kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Pansio Läntisen 27,6 %, ja matalimman, Kaistarniemen 2,9 %, työttömyysasteiden erotus oli syyskuussa 24,7 prosenttiyksikköä.

Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä koko kaupungissa oli syyskuussa 17 prosenttia, Varissuolla se oli 52, Lausteella 47 ja Halisissa 39 prosenttia.

Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin seutukunnan jälkeen toiseksi matalin.

Erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus:

Suhdannetilanne yhä normaalia huonompi, rakennemuutos käynnissä

Varsinais-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on edelleen normaalia huonompi, uusia tilauksia (vuosikasvu 25 %) on saatu, mutta tilauskanta on vielä pitkän ajan keskimääräisen tason alapuolella. Suhdanteiden odotetaan hieman paranevan lähikuukausina.

Meriteollisuuden tilauskanta on heikko, mikä heijastuu Turun seudulla laajasti eri toimialoille kuten rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin. Teollinen rakennemuutos vaikuttaa Turun seudulla erityisesti konepajateollisuudessa, laivanrakennuksessa ja elintarviketeollisuudessa.

Vaikka alueen perustoimialat toipuisivatkin rakennemuutoksesta ja vientilamasta, nopeinta kasvua on luvassa tulevina vuosina toimialoilla, joilla jo nyt on Turun seudulle keskittynyttä erikoisosaamista. Turun seudun elinkeinorakenteen painopiste on siirtymässä selkeästi suurista yrityksistä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Aiheeseen liittyen:

• Katsaus 4/2010 PDF-muodossa

Lisätietoja:

• Kalervo Blomqvist
• Kimmo Lemmetyinen